C-kasetti

1525691-c-cassette-deck

C-kasetti esiteltiin ensi kertaa Berliinin radiomessuilla vuonna 1963. Kasetin lanseerasi hollantilaisyritys Philips. Kasetin toiminta perustuu kahteen kelaan, joiden välissä pyörii magneettinauha. Alussa kasetti kehiteltiin lähinnä puheen tallentamista ajatellen, eikä sen mullistavaa vaikutusta musiikin maailmaan osattu vielä arvata.

C-kasetti osoittautui nopeasti loistavaksi innovaatioksi. Edullisia kasettisoittimia ilmestyi pian markkinoille ja pienten kasettien kuljetus, myynti, vaihtaminen sekä käyttö tuli nopeasti tutuksi. Ennen kasetteja musiikkia oli kuunneltu pääasiassa juhlissa. Se ei välttämättä kuulunut arkeen eikä varsinkaan autoihin tai ulkotiloihin. Vinyylilevyjen ja -soittimien siirteleminen oli hankalaa ja laitteet herkkiä vaurioitumiselle. C-kasetti mullisti nuorten suhteen musiikkiin: pian tuoreimpia nauhoitteita kuunneltiin autoradioissa, puistoissa ja missä tahansa nuoriso kokoontui.

Kasettien nopeaa leviämistä edesauttoi Philipsin päätös vapauttaa lisenssioikeudet muiden yritysten käytettäviksi. Kasetteja ostettiin valmiiksi äänitettyinä, mutta myös tyhjinä. Kasettien myynti oli lähtenyt hyvin käyntiin Keski-Euroopassa ja Japanissa, mutta Suomessa markkinat virkosivat vasta 1970-luvulla, jolloin kasettinauhurit syrjäyttivät kelamagnetofonit myynnissä. Moni tallensi suoraan radiosta tai toiselta kasetilta musiikkia omalle kasetilleen, kopiointi ja kasetin toiminta oli helppoa ymmärtää. . C-kasettien kulta-aika Suomessa sijoittuu 1980-luvun puoliväliin.

Nykyisin C-kaseteilla on oma faniryhmänsä, joka suosii perinteistä kasettia levykkeiden sijaan. Usein ryhmän musiikkimaku on vaihtoehtoista musiikkia, kuten räppiä. Maailmalla on edelleen lukuisia levy-yhtiöitä, jotka tuottavat musiikkia kaseteille, tosin pieniä määriä. Kaseteista on tullut pienien piirien joukossa trendikästä.